Hankkeen tausta

Asiakkaat vailla tekemistä

Ruoveden kunta sijaitsee noin 80 kilometrin päässä Tampereen kaupungista. Vastaanottokeskus perustettiin vanhan emäntäkoulun tiloihin vuonna 2009, mikä sijaitsi noin 7 kilometrin päässä Ruoveden keskustasta. Keskuksen viereistä maisemaa peitti pääosin pelto- ja metsämaisema, mutta naapurissa sijaitsi myös maalaistalo, vanhainkoti ja vammaispalveluun erikoistunut Ruhala koti.

Jo ennen hanketta turvapaikanhakijoille järjestettiin joitakin kerhoja ja tapahtumia, mutta usein asiakkaat valittivat tekemisen puutetta ja keskuksen syrjäistä sijaintia. Tästä lähtökohdasta syntyikin ajatus hankkeesta, jonka avulla järjestettäisiin enemmän aktiviteetteja asiakkaille ja heille luotaisiin mahdollisuus päästä opiskelemaan suomen kieltä toiselle paikkakunnalle suuremmalla tuntimäärällä.

Vuonna 2011 Euroopan pakolaisrahasto myönsi rahoituksen YES (Yhdessä eteenpäin Suomessa) nimetylle hankkeelle. Tavoitteeksi asetettiin ”asiakkaita aktivoivan valtakunnallisen mallin luominen syrjäseutujen odotusajan vastaanottokeskuksiin”. Käytännössä tämä tarkoitti neliportaisen verkoston luomista, johon kuului suomen kielen ja kulttuurin opetus vastaanottokeskuksessa, opistossa sekä Tampereen ammattiopistossa. Tarkoituksena oli kannustaa asiakasta olemaan aktiivinen koulussa sekä kerhoissa, sillä aktiivisuutta osoittamalla asiakas saattoi päästä aina ammattikoulutasolle asti.

2011 – kokeilua ja oppimista

Ensimmäisen hankevuoden aikana asiakkaille järjestettiin erilaisia kerhoja, kansainvälisiä ruokailtoja, retkiä, kotokouluopetusta sekä erilaisia tapahtumia. Kaikilla toiminnoilla haluttiin edistää asiakkaiden kotoutumista ja kulttuurista vuorovaikutusta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Tuomalla asiakkaita ja kuntalaisia yhteen erilaisissa tapahtumissa, tarkoituksena oli luoda positiivista mielikuvaa niin asiakkaista kuin suomalaisistakin. Toteutuneiden toimintojen kautta asiakkaat pääsivät verkostoitumaan muiden asiakkaiden, henkilökunnan ja suomalaisten kanssa paljon paremmin.

Ensimmäiseen vuoteen mahtui paljon onnistumisia. Keskus sai uusia yhteistyökumppaneita, asiakkaiden hyvinvointia edistävä toiminta lisääntyi ja asiakkaille esiteltiin tavoitteellista opiskelua. Vastaanottokeskus sai myös positiivista näkyvyyttä alueella lisääntyneiden toimintojen kautta. Haasteelliseksi osoittautui hankkeen merkityksen osoittaminen työntekijöille, sillä se aiheutti lisätyötä erityisesti vastaanottokeskuksen ohjaajille.

2012 – muutosten vuosi

Seuraavan vuoden aikana kehitettiin aktiivisuuden polkuja myös työtoiminnan valinneille, luku- ja kirjoitustaidottomille sekä yksinhuoltajille. Yhteistyökuvioita laajennettiin ja hanketta pyrittiin esittelemään erilaisissa tilaisuuksissa ja kokoontumisissa. Henkilökunnan sitoutuminen kerhotoiminnan järjestämiseen kasvoi ja heille tehdyn kyselyn mukaan kerhojen vetäminen nähtiin erittäin mielekkääksi. Myös työkokeilupaikkoja Ruoveden eri toimijoiden kanssa saatiin solmittua.

Asiakkaita pyrittiin innostamaan hankkeen luomilla poluilla ja monipuolisella kerhotoiminnalla. Suurin osa Ruoveden vastaanottokeskuksen asiakkaista oli yksineläviä miehiä, jotka valitsivat opintotoiminnan. Positiivisena tuloksena näyttäytyi asiakkaille kirjoitettujen varoitusten määrän lasku verrattuna hanketta edeltäneeseen aikaan.

Hankekauden haasteiksi muodostui yksinhuoltajien ja perheen äitien passiivisuus. Syksyn aikana oli myös havaittavisssa nopeutuneiden turvapaikkapäätösten vaikutus – suunnitellut polut eri ryhmille olivat liian pitkäkestoisia verrattuna asiakkaiden todelliseen aikaan odotusajan vastaanottokeskuksessa.

Syksyllä aloitettiin myös valmistelut keskuksen muuttamiselle Ruovedeltä Mänttä-Vilppulaan. Hankkeen kannalta tämä tarkoitti kerhojen määrän karsimista asiakkaiden ja toimiston muuton ajaksi sekä uusien yhteistyökuvioiden luomista uudelle alueelle.

2013 – ajatusten jakaminen muiden vastaanottokeskusten kanssa

Kolmannen ja viimeisen hankevuoden tavoitteena oli hanketyöntekijöiden jättäytyminen taka-alalle arjen toiminnasta. Katse kohdistettiin muihin odotusajan vastaanottokeskuksiin. Mallinnuskäyntien tarkoituksena oli kannustaa työntekijöitä toiminnan lisäämiselle sekä ideoiden ja kokemusten jakaminen toiminnan järjestämisestä. Käyntien aikana myös kartoitettiin alueen mahdollisia yhteistyökumppaneita. Nämä vierailut olivat 2-3 päivän mittaisia ja ne suuntautuivat viiteen eri vastaanottokeskukseen, mitkä sijaitsivat eri puolilla Suomea.

Ennen mallinnuskäyntejä vastaanottokeskuksille oli tehty kirjallinen kysely (8/2012), jossa selvitettiin esimerkiksi työtoiminnan mahdollisuutta, asiakkaille tarjottujen aktiviteettien määrää, mahdollisten yhteistyökumppaneiden osallisuutta sekä halukkuutta saada hanketyöntekijät vierailulle. Kysely osoitti muun muassa säännöllisen toiminnan sekä suomen kielen opetuksen järjestämisen määrällisen ja laadullisen eroavaisuuden. Kysely nosti esille erityisesti kaksi osa-aluetta, joita hankkeen piirissä tuli mainostaa: säännöllinen työntekijävetoinen kerhotoiminnan sekä työtoiminnan kehittämisen.

Muutto Mänttä-Vilppulaan laittoi arjen uusiksi: keskuksen aukioloaika lyheni, toimisto sijaitsi kilometrin päässä asiakkaista, kerhotilat tuli suunnitella uudestaan jne. Lopulta muutto osoittautui kuitenkin vaivan arvoiseksi, sillä asiakkaat pääsivät lähemmäksi kaupunkitunnelmaa ja he saivat muuttaa kodinomaisempaan asumismuotoon. Hankkeen kannalta kaupungin vaihdos oli myös hyvä asia, sillä alueella oli paljon uusia aktiivisia yhteistyökumppaneita. Mänttä-Vilppulassa asiakkaille tarjoutui myös mahdollisuus hakeutua paikalliseen ammattikouluun.

Kolmen vuoden hankekauden aikana tavoite asiakkaiden aktivoimisesta ei muuttunut. Vuosien saatossa painopiste pitkäkestoisista poluista vaihtui kuitenkin kerhoissa opittaviin erilaisiin tietotaitoihin. Hankkeen aikana luodut käytännöt on pyritty siirtämään Mänttä-Vilppulan henkilökunnan toimivastuulle, sillä kaikkien toimintojen voidaan sanoa kuuluvan osaksi vastaanottokeskuksen arkea.

Pääkohdat ja opetukset

  • Mitä syrjemmässä vastaanottokeskus sijaitsee, sitä enemmän on tarvetta työntekijävetoiselle toiminnalle.
  • Toiminnoilla ylläpidetään ja edistetään asiakkaiden hyvinvointia: tarjotaan mielekästä tekemistä ja toimintaa. Toiminnot ovat osa vastaanottokeskuksen sosiaalipalveluja.
  • On tärkeää tarjota asiakkaille mahdollisuus verkostoitumiseen muiden asiakkaiden, henkilökunnan sekä suomalaisten kanssa.
  • Ohjaajavetoisen toiminnan lisääminen voi tuntua aluksi hyvin raskaalta, mutta pidemmän päälle se antaa enemmän kuin ottaa.
Image Image