Kerhojen tausta

Tausta

Ennen YES-projektin alkamista asiakkaille järjestettiin kerhoja satunnaisesti. Asiakkaat toivoivat kuitenkin lisää toimintaa, sillä odotusaika tuntui pitkältä ja raskaalta. Hankkeella vastattiin alunperin asiakkaiden toiveeseen saada lisäaktiviteettia alueelle, mikä oli hyvin hiljainen ja sijaitsi syrjässä.

Kerho on sanana laaja ja sillä tarkoitetaan jotakin harrastetta, opiskelua, seurustelua tai jotain muuta sellaista. Kerhot ovat ohjattua toimintaa ja se kokoontuu säännöllisesti. Näistä syistä hankkeessa painotettiinkin kerhojen tärkeyttä: niillä vastattiin toiminnan määrän kasvattamiseen sekä tietyllä tavalla toiminnan tavoitteellisuuteen, mutta samalle ne jättivät tarpeeksi liikkumavaraa työntekijöille päättää toiminnan sisällöstä. Aluksi toiminnan tärkeys kyseenalaistettiin työntekijöiden osalta, kunnes he ymmärsivät kerhotoiminnan molemminpuoliset hyödyt.

Toiminnan lisäämisen ohella kerhojen tausta-ajatuksena oli tarjota asiakkaille enemmän suomen kielen opetusta, jota osa heistä toivoi. Asiakkaat eivät välttämättä tätä ajatusta aina oivalla, sillä monen mielestä kielen oppiminen on sidoksissa luokkamaiseen opetukseen. Suomen kielen lisäksi kerhojen avulla asiakkaille haluttiin opettaa hyödylllisiä taitoja ja tietoja, joiden avulla he selviytyisivät yhteiskunnassamme paremmin. Ruoveden vastaanottokeskuksessa haluttiin puuttua kerhojen avulla muun muassa ruoanlaittotaidon ja keittiöhygienian opetukseen. On paljon mielekkäämpää sekä asiakkaalle että henkilökunnalle, jos opettaminen tapahtuu toiminnan kautta eikä luentomaisesti.

Perustelut

1) Asiakkaiden hyvinvoinnin ylläpitäminen

Henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden vetämät kerhot tarjoavat asiakkaille mielekästä tekemistä ja toimintaa, joiden avulla ajatukset saadaan pois itse vastaanottoprosessista. Jokainen asiakas kaipaa vuorovaikutusta muiden asiakkaiden, henkilökunnan ja kuntalaisten kanssa. Kerhoilla luodaan sosiaalista verkostoa. Sosiaalinen kanssakäyminen vastaavasti ehkäisee syrjäytymistä.

Kerhojen pitäminen on hyvin pitkälti ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, jolla ”pakotetaan” asiakkaat ulos huoneistaan. Kerhot voivat olla myös asiakkaiden fyysistä hyvinvointia ylläpitäviä kuten erilaiset liikuntakerhot.

2) Kerhot opettavat

Kerhojen avulla asiakkaille luodaan ”arjen” rutiineja, joiden kautta heille opetetaan säännöllisyyttä ja aikataulujen seuraamista. Jos asiakas on poissa työ- tai opintotoimintaan kuuluvasta kerhosta, hänen tulee tehdä selvitys poissaolostaan kerhon vetäjälle. Pakolliseksi valitusta kerhosta ei saa olla myöhässä yli 15 minuuttia ilman hyvää syytä. Aikataulujen, lukujärjestyksen ja kirjallisten mainosten seuraaminen opettaa asiakkaille kunnassa tarvittavia taitoja.

Kerhoissa voidaan opettaa erilaisia tietotaitoja, joista on hyötyä asiakkaille tulevaisuudessa. Tietojen ja taitojen oppimisen hyöty korostuu, kun asiakas muuttaa kuntaan, jossa hänen tulisi osata toimia itsenäisesti. Asiakkaat voivat oppia kerhoissa esimerkiksi erilaisia kädentaitoja, ryhmätyötyöskentelyä, hygieniaa, suomalaisia tapoja ja kulttuuria, ruoanlaittoa, historiaa, suomalaisen asumisen malleja, tietokoneen ja kodinkoneiden käyttöä jne. Jos asiakas osaa toimia itsenäisesti kunnassa, se auttaa myös kunnan sosiaalityöntekijöiden työtä.

Kerhojen avulla laajennetaan myös suomen kielen opetusta. Opetusresurssit ovat tiukilla monissa vastaanottokeskuksissa ja ohjaajavetoiselle kerhotoiminnalle on kysyntää. Vuorovaikutus tukee asiakkaiden oppimista ja heidän kotoutuminen helpottuu, mitä enemmän he ovat oppineet keskuksessa suomen kieltä ja kulttuuria.

3) Turvallisuuden lisääntyminen

Kerhot luovat positiivista kanssakäymistä asiakkaiden ja henkilökunnan välille, mikä luo molemminpuolista luottamusta ja turvallisuutta.

Kerhojen avulla henkilökunta oppii tuntemaan asiakkaita, jolloin heidän on helpompi aistia asiakkaissa tapahtuvia tunneilmapiirin muutoksia. Tämä edesauttaa nopeampaa reagoimista, jolloin asioihin voidaan puuttua ennaltaehkäisevästi. Turvallisuuden tunne on henkilökunnan jaksamisen ja motivaation lähtökohta.

Henkilökunnan tehtävänä on luoda asiakkaille turvallinen ilmapiiri. Henkilökunnan ja ympäristön tunteminen asiakkaiden keskuudessa pienentää turvallisuusuhan riskiä. Kerhojen kautta asiakkaat saavat erilaisen kontaktin työntekijöihin, kun toiminta ei koske vain toimistossa käytävää yleistä keskustelua. Kerhoissa henkilökunta on läsnä ja antaa asiakkaille aikaa.

4) Työntekijöiden toimenkuvan monipuolistaminen

Kerhojen ohjaaminen on ohjaustyötä parhaimmillaan. Ohjaus vaatii taitoa ja kykyä toimia ryhmänvetäjänä. Työntekijällä on mahdollisuus kehittyä ja kehittää itseään työssään sekä oppia uusia asioita. Kerhojen vetäminen on vuorovaikutusta asiakkaiden ja mahdollisesti muiden kerhon vetämiseen osallistuvien kanssa. Kerhon vetäminen monipuolistaa vastaanottokeskuksen henkilökunnan työnkuvaa.

Tulokset

Kerhojen tuloksia voidaan tarkastella kolmelta eri tasolta: asiakkaiden, henkilökunnan ja kuntalaisten näkökulmasta. Kerhojen merkitystä asiakkaille ja henkilökunnalle on selvitelty erilaisten kyselyiden, tilastojen sekä havaintojen pohjalta.

Asiakkaat

Kerhojen avulla asiakkaat ovat saaneet päiviinsä enemmän sisältöä ja heidän sosiaalinen verkostonsa on vankistunut. Asiakkaat luottavat henkilökuntaan ja he tuntevat olonsa turvalliseksi. Toiminnallisten kerhojen kautta heidän itsenäinen toimintakykynsä on säilynyt kiitettävästi. Asiakaskyselyt ja kerho-osallistujamäärät ovat osoittaneet, kuinka tärkeitä kerhot ovat asiakkaille. Kyselyjen mukaan yli 80 % on sitä mieltä, että keskus järjestää heille hyvin tai tarpeeksi tekemistä. Kerhot ovat heidän mielestään parasta päivässä ja toiminnallinen tekeminen saa heidän olonsa paremmaksi. Kerhoista saadut asiakaspalautteet ovat olleet positiivisia ja asiakkaiden mielestä kerhojen sisällöt ovat hyvät. Tätä vahvistaa poissaolojen seuranta, sillä yleisesti ottaen kerhoista on kirjoitettu vähemmän varoituksia kuin kielikurssilta. Toisaalta pakollisilta suomen kielen kursseilta on kirjoitettu vähemmän varoituksia kuin ennen hankkeen alkamista.

Katso tästä asiakaskyselymalli.

Ymmärrys suomalaisesta kulttuurista ja kielenosaamisesta lisäävät selvästi asiakkaan motivaatiota käyttää kieltä ja seurata mitä ympärillä tapahtuu. Muun muassa kokkikerhossa suomeksi opitut ruoka-aineet tai oikeanlaisten ruoka-aineiden löytäminen helpottavat arkisten askareiden, kuten kaupassakäynnin ja ruoanlaiton hoitamista.

Henkilökunta

Kerhomäärien lisääntyminen ja henkilökunnalle tehdyt kyselyt ovat osoittaneet, kuinka kerhojen vetäminen nähdään tärkeäksi ja mielekkääksi osaksi vastaanottotyötä. Työntekijät ymmärtävät asiakkaille antaman ajan merkityksen – sillä voidaan merkittävästi ehkäistä asiakkaiden syrjäytymistä. Samalla kerhojen vetäminen monipuolistaa heidän omaa työnkuvaansa ja kasvattaa heidän omia taitojaan.

Mukava yhdessäolo yhteisen tekemisen kautta on vaikuttanut positiivisesti jokapäiväiseen asiointiin asiakkaiden ja työntekijöiden välillä: asiakkaiden asioiden hoitaminen, asiakastilanteet ja yleinen kohtaaminen ovat tulleet helpommiksi. Kerhojen avulla asiakkaat ja työntekijät oppivat tuntemaan toisensa, millä on merkitystä työturvallisuudelle. Henkilökunta kokee turvallisuuden hyväksi keskuksessa.

Ohjaajien sitoutuminen kerhotoiminnan järjestämiseen on kiitettävää. Yhden jakson aikana kerhoja on ollut tarjolla keskimäärin 10 ja kukin ohjaaja vetää vähintää yhtä kerhoa per jakso. Kenenkään mielestä heillä ei ole ollut liian paljon kerhoja vedettävänään, osan mielestä jopa liian vähän. Kerhojen ohjaaminen on ollut työntekijöiden mielestä helppoa, mutta haasteelliseksi on koettu päällekkäiset menot, joiden vuoksi kerhokertoja on jouduttu perumaan. Perumisen harmitus kuvastaa sitoutumista. Mitä ohjaajat toivoisivat, olisi kerhojen suunnitteluajan huomioiminen.

Kuntalaiset

Osa kuntalaisista on vapaaehtoisesti osallistunut keskuksen kerhotoimintaan: apuohjaajina, kerholaisina tai sitten itse kerhon vetäjinä. Osa kuntalaisista on vastaavasti kohdannut keskuksen asiakkaita kerho vierailujen kautta. Monikulttuuristen kohtaamisten avulla on pyritty iloiseen kanssakäymiseen mahdollisten sosiaalisten kynnysten madaltamiseksi ja ennakkoluulojen hälventämiseksi. Tähän on tavoiteltu myös positiivisilla lehtiartikkeleilla, joita on julkaistu paikallislehdissä.

Yhteisen toiminnan kautta onkin saatu asiakkaiden ja kuntalaisten välisiä kontakteja laajennettua ja vankistettua. Joistakin kerhoissa käyneistä kuntalaisista on tullut tukihenkilöitä perheille ja yksinhuoltajille, joihin heillä on ollut yhteys vielä keskuksesta lähdön jälkeen. Kerhojen vetäminen on ollut opettavaista kuntalaisille, sillä joillekin kosketus vieraiseen kulttuuriin on voinut olla ensimmäinen. Kerhoilla on voitu osoittaa, ettei yhteisen kielen puute ole este vaan haaste. Kohtaamisten onnistumisen tuloksena on myös yhteistyökumppaneiden määrä ja toiminnan jatkuvuus. Positiivisen sanoman leviämistä kuvastaa keskukseen tulleet yhteydenotot toiminnan järjestämisestä tai jonkunlaisen yhteistyön aloittamisesta. Tiedon jakaminen kuntalaisille sekä keskuksesta että asiakkaista on hyvin tärkeää erilaisten ongelmien välttämiseksi ja ymmärtämisen tueksi. Kerhojen avulla tätä tietoa on voitu levittää ja se heijastuu vähäisiin ongelmiin kantasuomalaisten kanssa. Kuntalaisilta on myös saatu positiivista palautetta.

Kerhotoiminnan aloittaminen

Kerhot voivat olla lähtökohtaisesti hyvin erilaisia riippuen niille asetetuista tavoitteista. Kerhot voivat toimia yhtenä osana vastaanottokeskuksissa järjestettävää työ- ja opintotoimintaa. Kerhojen vetäminen kuuluu pääasiassa ohjaajien toimenkuvaan, mutta siihen voi osallistua kuka tahansa henkilökunnasta.

Kerhoa suunniteltaessa kannattaa pohtia omia tietotaitoja ja kiinnostuksen kohteita. Kerhon kohderyhmää valitessa kannattaa huomioida kerhotilan koko ja sijainti, asiakkaille tarjotut muut kerhot sekä mahdollisesti oma sukupuoli (esim. naistenkerhon vetäjän olettaisi olevan nainen). Kerhoille kannattaa luoda realistiset tavoitteet, mitkä ohjaavat kerhon sisältöä. Kerhokertojen suunnitteleminen ennakkoon ehkäisee kerhojen peruuntumisia ja ne vievät kohti asetettuja tavoitteita.

Kerhon vetäjän tulee olla täsmällinen, innostava ja omaan toimintaan aktiivisesti osallistuva. Asiakkaiden palautetta ja toiveita kannattaa kuunnella. Kerhot tulee vetää suomen kielellä ja tarvittaessa voi käyttää erilaisia kuvatyökaluja kommunikoinnin tukena (papunet.net, googlen kuvahaku). Eleet, ilmeet, kädenliikkeet ja draaman alkeet ovat oiva apu kerhon vetämisessä! Yhteisen kielen puute on harvoin ongelma, eikä näin ollen tulkkeja tarvita.

Katso kaaviokuva kerhotoiminnan aloittamisesta.

Lukujärjestys

Jos kerhoja on useampi, lukujärjestys helpottaa asiakkaita kerhon päivän ja ajan muistamisessa. Samaan lukujärjestykseen voidaan merkitä myös kouluryhmien kokoontumiset. Lukujärjestys on helppo tehdä excel-taulukon avulla. Asiakkaiden ymmärtämisen tueksi kerhoja kannattaa aukaista kuvien ja värien avulla. Kuvat auttavat asiakkaita tunnistamaan kerhot. Värien avulla on helpompi tunnistaa oma kouluryhmä. Lukujärjestyksen tulee olla kaikille selkeä ja se tulee olla helposti asiakkaiden löydettävissä. Mahdollisuuksien mukaan asiakkaille voi jakaa omat lukujärjestykset. Kerhojen ja lukujärjestyksen mainostamiseen kannattaa panostaa.

Tästä voit katsoa lukujärjestysmallia.

Lukujärjestyksen tekeminen auttaa työvuorolistan tekijää huomioimaan kerhoajat ja -vetäjät. Työvuorolistan tekijän vastuulla on huomioita, että kunakin päivänä työvuorossa on joku kerhoa vetävä henkilö. Työ vaatii tarkkuutta, mutta on täysin mahdollista. Kerhon vetäjän sairastuessa tai lomaillessa vastuu siirtyy varavetäjille. Kerhoille voidaan myös laatia kiertävä systeemi: periaatteessa kerhoa vetävät ne, jotka ovat töissä.

Kerhobudjetti

On toivottavaa, että vastaanottokeskuksilla olisi jonkunlainen budjetti toiminnan järjestämiselle ja kerhotarvikkeiden ostamiselle. Jos rahaa ei ole, kannattaa ottaa yhteys eri alojen toimijoihin lahjoitustavaroiden ja -välineiden saamiselle. Paikallislehteen voi tehdä ilmoituksen kaivatuista välineistä. Mahdollisissa lehtihaastatteluissa kannattaa mainostaa tiettyjen lahjoitustavaroiden tarpeesta.

Osa kerhoista tarvitsee pääomaa, osa ei. Omat ja lähialueen toimitilat kannattaa huomioida kerhoja valmistellessa. Kysy kerhotiloja lähialueen kirjastolta ja koululta, kerhotarvikkeita paikallisilta yhdistyksiltä. Urheiluvälineitä voi kysyä urheiluseuroilta. Seurat ja yhdistykset saattavat järjestää keräyksen vastaanottokeskuksen asiakkaille. Mieti myös olisiko mahdollista tehdä yhteistyötä jonkin tahon kanssa; toinen osapuoli tarjoaisi tilat, toinen vetäjän. Usein henkilökohtaisella käynnillä on suuri vaikutus!

Mänttä-Vilppulan malli

Kerhot kuuluvat osaksi Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskuksen työ- ja opintotoimintaan. Asiakas opiskelee suomen kieltä keskuksen opettajan pitämässä koulussa neljä tuntia viikossa, minkä lisäksi he valitsevat yhden kerhon pakolliseksi (kaksi tuntia viikossa). Näitä poissaoloja seurataan ja niiden laiminlyömisestä seuraa vastaanottorahan leikkaus. Pakollisesta kerhosta ei saa olla myöhässä yli 15 minuuttia ilman poissaolotodistusta. Asiakkaiden lomien aikana varoituksia ei kerry. Pakollinen kerho valitaan kahden kuukauden välein pidettävissä asukaskokouksissa, missä on tulkit mukana. Asiakkaille esitellään kerhojen sisällöt ja aikataulut valinnan helpottamiseksi. Asukaskokousten jälkeen laaditaan kerhonimilistat, mistä selviää kunkin asiakkaan pakollinen kerho.

Tästä pääset katsomaan kerhovalintapaperia.

Koulujakso kestää kaksi kuukautta ja tälle ajalle laaditaan aina oma lukujärjestys. Lukujärjestykset jaetaan jokaiseen asuntoon ja niihin merkitään kouluryhmät ja alkavat kerhot. Jos lukujärjestykseen tulee muutoksia jakson aikana, niistä ilmoitetaan paperimainoksilla toimiston ilmoitustaululla ja kerhotilan seinällä sekä mahdollisuuksien mukaan henkilökohtaisilla viesteillä.

Mänttä-Vilppulassa kerhoja vetävät pääasiassa ohjaajat, mutta myös keskuksen opettaja sekä yhteistyökumppanit. Toimisto on auki viikolla aina kello 14 asti, minkä jälkeen ohjaajat vapautuvat kenttätyöhön ja kerhojen vetämiseen. Ohjaajat työskentelevät kahdessa vuorossa: kaksi aamussa, kaksi illassa aina kello 20 asti. Kerhoja pidetään keskukselle vuokratussa kerhotilassa (samassa osoitteessa asiakkaiden kanssa), koululuokassa (1km) ja liikuntasalissa (n. 100m).

Kerhojen peruuntumisten välttämiseksi kullekin kerholle nimetään varavetäjä/-t. Kerho perutaan esim. koulutusten ja rahapäivien sattuessa samalle päivälle. Joissakin tapauksissa kerhokerta korvataan jonakin muuna päivänä. Tällöin on tärkeää laittaa henkilökohtaiset kutsut postiin niille asiakkaille, joille kerho on osa pakollista työ- tai opintotoimintaa.

Halutessaan asiakas saa käydä kaikissa kerhoissa. Vapaaehtoisesta kerhokäynnistä asiakas saa aktiivisuusmerkinnän. Merkintä laitetaan tukkimiehenviivalla kansioon tulostettuun nimilistaan. Eniten jakson aikana aktiivisuusmerkintöjä keränneet asiakkaat on palkittu retkellä, harrastekurssilla tai he ovat nousseet polkujärjestelmän seuraavalle tasolle. Kautta aikain suosituimpia kerhoja ovat olleet miesten liikunta, suomen kielen keskustelukerho sekä kokkikerho. Kokemuksen perusteella kaikista tunnollisimpia kerhokävijöitä ovat miehet ja lapset.

Image Image